3. tammikuuta 2018 lähtien EU-yritykset eivät ole saaneet myydä tai ostaa arvopapereita ilman LEI-tunnusta.

Mitä MiFID II ja EMIR tarkoittavat, ja miksi niillä on merkitystä?

MiFID eli Markets in Financial Instruments Directive on ollut voimassa Euroopan Unionissa loppuvuodesta 2007 alkaen. Sitä on sen jälkeen päivitetty koskemaan tiettyjä puutteita, erityisesti osakkeita koskevaa politiikkaa. Uusi ja paranneltu versio, MiFID II, on ollut voimassa 3. tammikuuta 2018 alkaen. MiFID:ssä esitetään:

  • Menettelyvaatimukset yrityksille ja sijoituspalveluiden tarjoajille;
  • Säänneltyjen markkinoiden lupavaatimukset;
  • Sääntelyraportointi väärinkäytösten välttämiseksi;
  • Osakekauppaa koskevat avoimuusvaatimukset; ja
  • Rahoitusvälineiden kaupankäynnin kohteeksi ottamista koskevat säännöt.

Sitä on sen jälkeen päivitetty koskemaan tiettyjä puutteita, erityisesti osakkeita koskevaa politiikkaa. Uusi ja paranneltu versio, MiFID II, on ollut voimassa 3. tammikuuta 2018 alkaen. Uudistettu versio keskittyy turvallisuuden kasvattamiseen, läpinäkyvyyteen ja tehokkuuteen eurooppalaisilla markkinoilla palauttaen sijoittajien luottamusta ja siirtämällä osan ”pimeistä” siirroista säänneltyihin kauppapaikkoihin.

MiFID ei ollut ensimmäinen direktiivi, joka johti LEI-tunnuksen vaatimiseen tietyiltä yksiköiltä. Ennen tätä päivitystä Euroopan markkinoiden infrastruktuuria koskeva asetus (European Markets Infrastructure Regulation, EMIR – lisätietoa alempana) muiden vaatimusten joukossa Euroopassa, Aasiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa vaati osapuolilta LEI-tunnusta silloin, kun liiketoimet on tehty rahoitusmarkkinapaikoilla.

MiFID johti huimiin muutoksiin, jotka tulivat voimaan 3. tammikuuta 2018. Vaatimuksen mukaan Euroopan Unionin sisällä arvopaperikauppaa käyvien osapuolten oli omattava LEI-tunnus. Asetus kattaa suurimman osan erillisistä yksiköistä, kuten rahastot, yritykset, eläkerahastot, hyväntekeväisyysjärjestöt, akatemiakoulut, kumppanuudet ja jotkut yhteisöasiakkaat.

Edellä mainittu EMIR on myös huomionarvoinen finanssipolitiikan alalla, sillä se johti LEI-tunnusten vaatimiseen. EMIR-järjestelmän tarkoituksena oli edistää avoimuutta Euroopan johdannaismarkkinoilla, lieventää luottoriskiä ja vähentää operatiivista riskiä. Se hyväksyttiin vuonna 2012, ja se edellyttää kaikkia yhteisöjä, joilla on EMIR:n mukaisia raportointivelvoitteita, omaamaan LEI-tunnuksen.

EMIR:n soveltamisala voi vaikuttaa myös EU-alueen ulkopuolella. Toisin sanoen EMIR voi vaikuttaa tietyissä olosuhteissa myös kahteen Euroopan talousalueen ulkopuolelle rekisteröityyn yhteisöön, jotka käyvät kauppaa arvopaperimarkkinoilla. Sinun tulisi harkita, sovelletaanko liiketoimeen EMIR-säännöksiä, jos kauppa tapahtuu EU:n alueella sijaitsevien sivukonttoreiden kautta tai jos toisella osapuolista on takaus EU:n sisällä sijaitsevalta vastapuolelta.

Tämä tarkoittaa, että jos käyt kauppaa Euroopan Unionin sisäisillä rahoitusmarkkinoilla ja olet oikeustoimihenkilö (luonnollisen henkilön sijaan), todennäköisesti tarvitset LEIn.

Aloita SuomiLEIn avulla. LEI-tunnuksen hakeminen kestää vain muutaman minuutin.

Top